0
Hikiliikunta kovassa pakkasessa on riski myös terveille.
Professori Juhani Hassi Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta pitää 20 asteen pakkasta rajapyykkinä. Sen alittavissa lämpötiloissa terveidenkin olisi parempi liikkua vain rauhallisesti.
Kylmässä raskas ponnistelu altistaa hengitystieinfektioille.
"Ylä- ja alahengitystieinfektiot lisääntyvät kylmässä ympäristössä ja laskevassa lämpötilassa, jos fyysinen rasitus on merkittävä. Silloin keuhkojen limakalvot jäähtyvät", Hassi sanoo.
Merkittävänä rasituksena Hassi pitää tasoa, jossa syke ylittää 60 prosenttia henkilökohtaisesta maksimista.
Tällöin kuntoilija alkaa hengittää suun kautta ja kylmää ilmaa menee keuhkoputkiin.
Hengitysteiden limakalvot voivat ärsyyntymisen lisäksi vaurioitua kovassa rasituksessa alle 20 asteen pakkasessa.
Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että vauhdikas pyöräily 22 asteen pakkasessa vaurioitti keuhkojen limakalvosolukkoa.
"Tällaisella vammalla voi olla pitkäkestoisiakin seurauksia, mutta siitä ei ole tutkimustuloksia", Hassi lisää.
Hänen mielestään eri lajeille ei ole tarpeen asettaa erilaisia pakkasrajoja. Keuhkoille on ihan sama, onko lajina juoksu, hiihto, pyöräily vaiko kävely. Olennaista on liikunnan teho.
"Vanhemmilla ihmisillä syketaso olisi hyvä pitää pakkasessa alle 90-100:ssa ja nuoremmilla 100-110:ssä", Hassi jatkaa.
Rauhallinen työmatkapyöräily on siis ihan suositeltavaa, jos vain tarkenee. Jos vaatetus ei ole riittävä, paleltumien ja hypotermian riski kasvaa.
Hengitysteitä voi myös suojata esimerkiksi kaulaliinalla tai suojaimilla.
Kroonisesti sairaille hikiliikunta pakkasessa on isompi riski kuin terveille.
Esimerkiksi astmaatikkojen oireet, kuten hengenahdistus ja vinkuna, yleistyvät kylmässä. Kylmästä johtuva oireilu alkaa heillä korkeammissa lämpötiloissa kuin terveillä.
Sydän- ja verisuonitautipotilailla oireilu ja sairauskohtausten riski kasvavat kylmässä.
Kaikilla ihmisillä verenpaine nousee, kun mennään sisältä ulos pakkaseen.
Mikäli verenpaineen lähtötaso on tavallista korkeampi, nousu on suurempi riski.
"Jos esimerkiksi verenpainetautia sairastava menee ulos avopäin ja lähtee heti juoksemaan tai kolaamaan lunta, voi verenpaineen noususta aiheutua haittaa", Hassi sanoo.
Talvella kannattaa liikkua maltillisesti erityisesti ensimmäiset 15 minuuttia, jonka jälkeen liikunta alkaa tuottaa lämpöä ja korjata verenpaineen nousua alemmas.
