2
”En halunnut olla huono malli pojalleni”
Ritva Fossi, kouluttaja, lopetti tupakoinnin pari kuukautta sitten:
- Olen polttanut 15-vuotiaasta lähtien. Pisin tauko oli silloin, kun tulin raskaaksi ja imetin, mutta sitten taas lipsahdin. Olen nyt 41-vuotias, 6-vuotiaan pojan äiti.
En ole testien mukaan kauhean nikotiiniriippuvainen, vaan lähinnä tilannepolttaja. Osa työkavereista tupakoi, ja vanha sanonta siitä, että tupakkapaikalla kuulee parhaat jutut, pitää usein paikkaansa.
Poltin päivittäin 5–10 tupakkaa, en siis kovin paljon, mutta riittävästi, jotta siitä oli vaikea päästä eroon.
Olen usean vuoden miettinyt, että tuo turhanpäiväinen touhu pitäisi lopettaa, mutta itsekuria ei ollut tarpeeksi. Välillä olin pari viikkoa polttamatta ja yritin syödä Nicorettea, mutta ei se onnistunut.
Viime syksynä olin terveystarkastuksessa. Kaikki oli kohdallaan, mutta rupesimme puhumaan lääkärin kanssa tupakasta. Olin jo ajatellut, että pitäisi lopettaa, koska a) rahaa palaa savuna ilmaan, b) kunto on huonontunut, c) en halua olla huono malli pojalleni ja d) olisi hirvittävää sairastua keuhkoahtaumatautiin tai syöpään.
Lääkäri kysyi, haluaisinko ottaa tavoitteeksi, että olisin kymmenen vuoden kuluttua vielä paremmassa kunnossa kuin nyt. Tämä sai minut toteamaan, että kirjoitahan resepti vieroituslääkkeestä, jonka avulla voisin päästä helpommin tupakasta eroon.
Lääke on tehonnut uskomattoman hyvin. Lääkettä syödessä tupakkaa ei tule edes ajatelleeksi. Jouduin kuitenkin syömään vain puolikasta annosta, koska lääke vaikutti niin paljon uniin. Unet olivat pinnallisia ja välillä kovin vähissä.
Aloitin kuurin marraskuussa ja lopetin sen kuukausi sitten. Viimeisen tupakan poltin vajaat kaksi kuukautta sitten pikkujouluissa.
Ei tässä hätää tunnu nyt olevan. Tupakkaa ei tee mieli yhtään. Jos olisin tiennyt, miten helppoa lopettaminen lääkkeen avulla on, olisin lopettanut jo aiemmin. Resepti jatkoa varten on olemassa, jos rupeaa vielä tekemään tiukkaa. En voi todellakaan olla varma, etten ikinä enää tarvitse tupakkaa, mutta tavoite on kova. Kun lupaus itselle on tehty ja naama julkisesti näytetty, ei passaa antaa periksi.
”Yksikin tupakka on riski lopettaneelle”
Juha Mäntymaa, lääkäri, vieroittaa potilaita tupakasta:
- Suurin osa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa, mutta se on vaikeaa. Moni yrittää useasti, ennen kuin onnistuu.
Motivaatio on tärkeintä: pitää haluta lopettaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta mitä aiemmin lopettaa, sen parempi. Lopetus kannattaa ajoittaa rauhalliseen hetkeen elämässä, ei kriisin keskelle.
Jotkut onnistuvat pelkällä sisulla, jos motivaatio on kova eikä ole vahvassa nikotiinikoukussa. Tahdonvoima ei aina riitä. Nikotiiniriippuvuus on sairaus. Se voi olla yhtä vahvaa kuin heroiiniriippuvuus.
Tapariippuvuuskin on lujassa. Itsenikin oli vaikea päästä eroon satunnaisesta sikarinpoltosta, vaikken ollut nikotiiniriippuvainen. Tupakka tuo hyvää oloa, helpottaa nälän tunnetta ja hoitaa mieltä.
Jos aikuinen on polttanut 13-vuotiaasta, tupakointi on muotoutunut lukemattomiksi määriksi totuttuja tapoja ja osaksi ihmisen persoonaa. Ennen kuin lopettaa, tavat pitää muokata. Muutokseen on syytä valmistautua. Miten toimit tilanteissa, joissa olet tähän asti polttanut?
Vahvasti nikotiiniriippuvaiset tarvitsevat usein apua. Sparraajakaveri tai savuton työpaikka tukee lopettamista paljon.
Nikotiinipurkat, -laastarit ja -imeskelytabletit hillitsevät oikein käytettyinä vieroitusoireita, mutta moni jää koukkuun niihinkin. Vieroituslääkkeet auttavat tehokkaammin, mutta niitä pitää käyttää kolme kuukautta.
Kun nikotiinin määrä laskee veressä, tulevat vieroitusoireet, jotka kestävät karkeasti 3–4 viikkoa. Aivojen nikotiinireseptorit huutavat nikotiinia sitä ärhäkämmin, mitä enemmän on tupakoinut. Ne uinuvat horroksiin muutamassa viikossa, mutta heräävät jo ensimmäisestä tupakasta.
Siksi yksikin tupakka on riski lopettaneelle. Moni sortuu uudestaan tilaisuudessa, jossa tarjoillaan alkoholia.
Kukaan ei liene katunut lopettamista. Terveyshyödyt huomaa nopeasti. Makuaisti palaa, verenpaine laskee, keuhkojen toiminta paranee, ja yöuni muuttuu laadukkaammaksi.
Heli Väyrynen/Kaleva
Kuvaaja: Tapio Maikkola
Testaa, kuinka riippuvainen olet nikotiinista
1) Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen?
Alle 6 minuuttia (3 pistettä)
6–30 minuuttia (2 pistettä)
31–60 minuuttia (1 piste)
Yli 60 minuuttia (0 pistettä)
2) Kuinka paljon poltat päivittäin?
Alle 10 savuketta (0 pistettä)
10–20 savuketta (1 piste)
21–30 savuketta (2 pistettä)
Yli 30 savuketta (3 pistettä)
Tulokset:
0–1 pistettä = vähäinen riippuvuus,
2 pistettä = kohtalainen riippuvuus,
3 pistettä = vahva riippuvuus,
4–6 pistettä = hyvin vahva riippuvuus.
Jos poltat heti herättyäsi ja päivässä menee yli 20 savuketta, olet vahvasti riippuvainen.
”Nyt hajukin ällöttää”
”Sain kovan yskän ja päätin, että tämän täytyy loppua. Lähdin ulos lenkille tai tein jotain muuta, kun teki mieli tupakkaa. Koville se otti, mutta nyt hajukin ällöttää.”
Ex-röökaaja
”Minulla epäiltiin keuhkoahtaumatautia. Tuloksia odotellessa lupasin itselleni, että jos tautia ei ole, lopetan tupakoinnin. Siihen se loppui. Säikähtäminen motivoi.”
Terttu
”Lopetin pikku hiljaa omin avuin. Kun tarpeeksi motivoituu, kyllä se onnistuu. Lopettamistani helpotti se, että tuttavani eivät polttaneet.”
70-vuotias mummeli
”Poltin noin 45 vuotta askin päivässä, kunnes minulla todettiin vuosi sitten kurkunpäässä alkava syöpä. Operoinnin jälkeen sain lääkkeet tupakoinnin lopetukseen ja ne auttoivat.”
Heikki
Vinkkejä lähettivät Kalevan lukijat.
