2
Näin laukoo professori Timo Strandberg.
Tunteet ovat pinnalla rasvasodan pyörteissä, ja tämäkin artikkeli saa todennäköisesti kimmastuneita palautteita.
Mutta mikä on totuus kolesterolista? Syödäänkö kolesterolilääkkeitä turhaan? Näihin kysymyksiin tarjoillaan vastauksia Strandberin, Petri Kovasen ja Maarit Huovisen kirjassa Totuus kolesterolista (WSOY 2011).
Strandberg on geriatrian professori ja sisätautien erikoislääkäri, joka työskentelee Oulun yliopiston terveystieteen laitoksella ja yliopistollisessa sairaalassa. Hän on tutkinut kolesterolia useista eri näkökulmista.
Professori, Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja Petri Kovanen on väitellyt lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi aiheenaan rasvakudoksen kolesteroli. Hän tutkii kolesterolin aineenvaihdunnan ja tulehduksen merkitystä sydän- ja verisuonitautien synnyssä.
Kirjanteossa on ollut mukana myös lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Maarit Huovinen.
Valtimotautiriski todellinen
Kirja saa varmasti osan lukijoista takajaloilleen. Se kumoa väitteen siitä, ettei kolesterolilla olisi tekemistä valtimotautien kanssa.
Näin kirjan asiantuntijat toteavat:
Ihminen tarvitsee kolesterolia. Silti ei ole hyvä juttu, jos LDL-kolesterolia on liikaa. Tällöin kolesterolia voi kertyä valtimoiden seinämiin huomaamatta.
Suurentunut kolesterolipitoisuus kasvattaa riskiä sairastua valtimotauteihin.
Hoidon avulla yritetään laskea LDL-kolesterolitasoa. Ensimmäinen keino on aina elintapojen muuttaminen. Jos tämä ei tepsi, on kolesterolilääkitys paikallaan. Statiinit ovat olleet vallankumouksellinen lääkeryhmä.
Testaa riskisi netissä
Timo Strandberg kumoaa tieteellisiin tutkimuksiin perustuen väitteet siitä, ettei kolesterolilla olisi merkitystä valtimotautien synnyssä ja kehittymisessä. Todistusaineistoa riittää.
Hän muistuttaa, ettei nuorella ja keski-ikäisellä tosin kolesterolitason vaikutus näy lyhyellä aikavälillä, noin 5-10 vuodessa. Tärkeää olisi kuitenkin arvioida heidän kohdallaan elämänaikaista valtimotautiriskiä.
Omaa riskiään voi käydä kartoittamassa netissä valtimotautiriskilaskurin avulla.
Strandberg pitää vääränä myös sitä väitettä, ettei kolesterolitason laskeminen pidentäisi elämää. Väite on täysin virheellinen. Statiinitutkimuksissa, joissa on vähennetty kolesterolitasoa, on myös kuolleisuus laskenut.
Joskus paljon rasvaa syövä ihminen ei sairastu valtimotauteihin, ja tätä käytetään usein lyömäaseena kolesteroliteoriaa vastaan. Strandberg muistuttaa, että joillakin kolesteroli imeytyy ravinnosta huonommin, joillakin se taas poistuu tehokkaasti elimistöstä. Joskus taas elimistön oma kolesterolituotanto estyy muita helpommin.
- Vaikka väärää kaistaa ajaminen on erittäin vaarallista, ei käy huonosti, jollei ole vastaantulijoita.
Kiihdyttävä aihe, vaarallista leikkiä
Kirjassa pohditaan myös sitä, miksi kolesteroli kiihdyttää tunteita ja keskustelussa on joskus tosiasioiden lisäksi kyse myös jonkin sortin vakaumuksesta.
Kirjoittajat arvioivat, että osa kolesteroliskeptikoista on ns. vakaumuksellisia, joiden uskoa ei voi horjuttaa mikään todiste. He valikoivat runsaasta tarjonnasta ne tiedot, jotka sopivat heidän omiin ajatuksiinsa.
Karppaajien kolesteroliteoriakritiikkiä kirjoittajat ihmettelevät. Atkinsin dieetin luojakaan ei korostanut rasvan laadun merkitystä. Hän puolsi tyydyttymättömien rasvojen käyttöä, jos se oli tarpeen kolesterolin kannalta.
Kirjoittajat huomauttavat, että lääketieteessä tosiasioiden kieltäminen voi olla vaarallista leikkiä.
- Denialismin vuoksi esimerkiksi henkeä pelastavien rokotusten käyttö voi vähentyä, virheelliset ravintotottumukset saada jalansijaa, tarpeellisten lääkkeiden käyttö vähentyä ja niin edelleen.
Lue lisää
Suuri kolesterolihuijaus – mitä tohtori Tolonen todella sanoi?
Kolesterolilla on sittenkin väliä
Karppaus ja oikeiden rasvojen syönti
Kannattaako karppaus – lue suomalaistutkimuksen tulos
Statiinit
Statiinit ehkäisevät rintasyöpää
"LDL on hyvin tarpeellista. Jos poistamme sen elimistöstämme, me kuolemme. Meidän on hylättävä käsitys, jonka mukaan LDL olisi aina pahaa”, Riechman tiivistää. "Mitä enemmän veressäsi on LDL-kolesterolia, sitä paremmin lihaksesi kasvavat treenatessa”, hän lisää. Riechmanin tutkimus auttaa ymmärtämään ja ehkäisemään sarkopeniaa eli ikääntymiseen liittyvää lihasten vähenemistä ja heikkenemistä (ns. vanhuus-raihnaisuusoireyhtymää). Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että 40. ikävuoden jälkeen lihasmassa vähenee 5 % vuosikymmenessä. Vakavaa sarkopeniaa on kahdella kolmesta 60 vuotta täyttäneistä miehistä ja 30 prosentilla naisista. Sarkopenia aiheuttaa Yhdysvalloissa vuosittain yli 18 miljardin dollarin terveydenhoitokulut, sanoo Riechman. Hänen mukaansa LDL-kolesteroli voi ehkäistä sarkopeniaa. Meidän on lopetettava kutsumasta LDL:ää ”pahaksi” kolesteroliksi, Riechman toteaa. Voit lukea lisää tutkimuksesta englanniksi alla olevasta linkistä.
http://tamunews.tamu.edu/tag/steve-riechman
Lue myös uutuuskirja Suuri kolesterolihuijaus – kolesterolilääkkeiden edut ja haitat (Readme.fi 2011). Siinä kerrotaan mm. karppaamisen ja ravintolisien merkityksestä valtimo- ja sydäntautien ehkäisyssä ja hoidossa.
Miksi tässä ei oteta kantaa LDL-kolesterolin kahteen erilaiseen tyyppiin? Ottaako kirja tähän kantaa? Uusi löytö on, että ”huonoa” LDL-kolesterolia on kahta tyyppiä, joista toinen kytkeytyy läheisemmin SVT:iin kuin toinen. Tiheys ei ehkä olekaan ratkaisevaa, vaan koko: mitä pienempi LDL-yksikkö, sitä tappavampi se on. Tutkijat jakoivat LDL-kolesterolin kahteen fenotyyppiin: A (iso ja melko harmiton) ja B (pieni ja ”paha”).
Mitä tässä kirjassa sitten kirjoitetaan rasvoista? Onko kirjan tieto vielä validia?
Californiassa sijaitsevan arvovaltaisen Lawrence Berkeley National Laboratoryn tutkijat havaitsivat, että kun terveille miehille annettiin 20 % rasvaa sisältävää ruokaa, dieetin tuloksena veressä oli 50 % ”pahaa” LDL(B)-kolesterolia, mutta tämä osuus putosi 20 %:iin, kun dieettiä korjattiin niin, että siinä oli 45 % rasvaa. On siis olemassa selvä käänteinen suhde ravinnon rasvan ja ”pahan” LDL(B)-kolesterolin välillä. Tutkijat havaitsivat myös, että vähärasvaiset dieetit muunsivat miesten harmittoman A-kolesterolin tappaviksi B-kolesteroleiksi (Am J Clin Nutr, 1999; 69:411-8).